Valotan tässä opetuksessa hieman lisää sitä, mitä Jeesuksen elämä ja uhri sai aikaan ja millainen turva ja perustus se on meille, jotka tänään todella elämme Jumalan sanan ilmoittamassa viimeisessä aikakaudessa. Kun nimittäin seuraamme ja tutkimme tarkasti omaa ja toisten uskovien vaellusta, niin huomaamme siinä vääjäämättä ensirakkauden hiipumista ja turvautumista enemmän oppimiimme perinteisiin kuin lapsenomaiseen luottamukseen Jeesukseen ja hänen sanoihinsa.
Pyrin jo aikaisemmassa ”Veriliitto” -opetuksessa perustelemaan meidän tarvettamme saada uusi näky Raamatun eri liittojen sanomasta ja merkityksestä. Tämä koskee erityisesti Uutta liittoa, jonka Jeesus perusti Isän Jumalan valtuuttamana välimiehenä ja johon liittoon hän meidät sitten otti ja hyväksyi antauduttuamme hänelle. Siksi tämä teksti voitaisiin myös otsikoida käsitteellä ”Veriliitto 2”. Siksi kehotankin perehtymään ensin aikaisempaan opetukseen, joka löytyy samasta ”opetusta” -linkistä.
Kaiken kaikkiaan puhumme tässä liitosta, joka on kerta kaikkiaan aivan omaa luokkaansa verrattaessa sitä aikaisempiin Herran liittoihin ihmisten kanssa alkaen Aadamista. Siksi Jumalan sana kuvaakin sitä seuraavilla komparatiiveilla:
Näin kumotaan entinen säädös, koska se oli voimaton ja hyödytön – eihän laki tehnyt mitään täydelliseksi – mutta sen tilalle tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa. Tämä ei tapahtunut ilman valaa. Nuo toiset ovat tulleet papeiksi ilman heistä vannottua valaa, mutta tämä sen valalla, joka sanoi hänelle: ”Herra on vannonut eikä kadu: sinä olet pappi iankaikkisesti.” Näin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut. Hepr. 7:19-22
Tässä yhteydessä on syytä lisätä vielä seuraavien jakeiden kuvaus Jeesuksen pappispalveluksesta, mikä tuo meille ilmestyksen meidän Välimiehemme ja Uuden liiton Takuumiehemme suuruudesta ja katoamattomuudesta. Muista näitä jakeita lukiessa, että hän ei ole vain joku saavuttamaton Edustajamme ja Edellä juoksijamme taivaallisiin, vaan Täydellinen Ylipappimme ja Vanhin Veljemme, johon meidät on kätketty ja yhdistetty kaikella tavalla. Emmekä käytä tässä ainoastaan kollektiivista ilmaisua ”meidät”, vaan myös yksikön toista persoonaa ”sinut”. Pysähdy jo nyt kiittäen ja ylistäen miettimään, mitä tarkoittaa, että SINÄ olet liitetty ja yhdistetty häneen SIELLÄ, MISSÄ HÄN ON JA MISSÄ HÄN RUKOILEE SINUN PUOLESTASI. Ja tuo rukous on kestävää ja täydellistä. Tuon rukouksen Isä kuulee ja vastaa siihen. Ja tuohon täydelliseen Jeesuksen rukoukseen ja siihen vastaamiseen liittyy ennen kaikkea se, että SINÄ PÄÄSET PERILLE tai toista ilmaisua käyttäen: Uuden liiton voimasta SINUT KANNETAAN PERILLE.
Hepr. 7:23-28 : Noita pappeja on ollut useampia, koska kuolema on estänyt heitä pysymästä tehtävässään. Mutta tällä on katoamaton pappeus, koska hän pysyy iäti. Siksi hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan tulevat Jumalan luo, sillä hän elää aina rukoillakseen heidän puolestaan. Sellainen ylipappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut. Hänen ei tarvitse noiden ylipappien tavoin joka päivä uhrata ensin omien syntiensä ja sitten kansan syntien vuoksi, sillä sen hän teki yhdellä kertaa uhratessaan itsensä. Lakihan asettaa ylipapeiksi ihmisiä, jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka tuli lain jälkeen, asettaa ylipapiksi Pojan, joka on tullut iankaikkisesti täydelliseksi.
Edellä oleva jaejakso kertoo Jeesuksen, sinun vanhimman veljesi, täydellisestä uhrista, johon ei ollut mitään lisättävää. Siihen ei myöskään ole eikä tule olemaan mitään uutta lisäystä tai uutta tietoa. Sellainen ”uusi tieto” olisi vain käärmeen (paholaisen) aikaansaamaa väärää uteliaisuutta, jonka se herätti Eevassa paratiisissa. Siihen ei myöskään sinun puoleltasi ole olemassa mitään lisäsuorituksia tai uskonnollisia lisäkeinoja Isän ja Pojan mielisuosion saamiseksi.
Joten pysytään Jeesuksen veriuhrin riittävyydessä ja siinä todellisuudessa, että tuo Golgatan uhrityö riitti ja tulee riittämään kaikessa. Ja JUURI SINUN ELÄMÄSSÄSI. Niinpä jos olet lähtenyt näihin oman elämäsi omavoimaisiin parantamisiin, niin luovu niistä ja palaa YKSINKERTAISEEN KUULIAISUUTEEN JEESUKSEN SEURAAMISESSA olkoonpa elämäsi tilanne mikä tahansa tai hengellinen taustasi ja hengelliset tottumuksesi mitkä tahansa. Siis jos ne ovat esteenä ja kahleena, luovu niistä, vaikka joutuisitkin maksamaan siitä hinnan. Ja usein me joudumme maksamaan sen puolustaessamme lapsenomaista kuuliaisuutta Jeesusta kohtaan. Miksi näin? Siksi, että monet uskovat loukkaantuvat, kun heidän itse tekemiään tai heidän omia laista nousevia painotuksia ei noudateta.
Uuden Liiton perusta Apostolien teoissa
Apt. 2:41-47 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta. Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä, ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.
Näihin muutamiin jakeisiin on tiivistetty oleellisin sisältö alkuseurakunnan elämästä ja vaelluksesta. Tämä on kuvaus Jeesukseen uskovien elämästä silloin alussa, kun Pyhä Henki saattoi olla tässä ”neitseellisessä alkutilanteessa” rakentamassa Kristuksen ruumista sellaiseksi kuin Hän tahtoi. Tätä taustaa vasten mekin tahdomme olla palaamassa siihen, miten kaikki oli alussa. Huomaa, että tarkoitamme tässä niiden vanhurskauden muuttumattomien elementtien sijoittamista siihen lopun ajan kontekstiin, jossa elämme ja kilvoittelemme. Tähän Uuden Liiton yltäkylläiseen elämään astuivat ne, jotka ottivat Jeesuksen sanat vastaan, uudestisyntyivät Jumalan voimasta ja antoivat kastaa itsensä uskovien kasteella. Tämä kuuliaisuuden kaste tapahtui upottamalla kastettava kokonaan veteen (Raamatun kreikankielinen sana baptidzoo = kastaa joku upottamalla hänet kokonaan veteen). Muistetaan samalla, että tähän kuuliaisuuden kokonaisuuteen liittyi valtava lupaus: Apt. 2:38-39 Pietari vastasi: ”Kääntykää, ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille tämä lupaus kuuluu ja teidän lapsillenne ja kaikille, jotka ovat kaukana, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme kutsuu.”
Painotamme tässä asiayhteydessä nimenomaan sitä, että tämä lupaus ja sen toteutuminen silloin ja nyt jokaisen uskoon tulleen ja uudestisyntyneen ihmisen elämässä teki mahdolliseksi sanan mukaisen elämisen ja astumisen koko täyteyteen, niin ettei mitään puuttunut eikä mitään puutu. Tänäänkään ei ole mitään muuta ”kiertotietä” tai itse kullekin räätälöityä ”minulle sopii vain tämä” -ajattelua täyden siunauksen saamiseksi.
Voimme täydellä syyllä sanoa, että näissä jakeissa osoitetaan, miten ihminen tehdään Isän Jumalan, Pojan ja Pyhän Hengen voimasta kykeneväksi vaeltamaan voittoelämässä, jossa hän pystyy elämään Jeesusta miellyttävää elämää. Sinussa ja minussa itsessämme ei ole sitä voimaa eikä kykyä, vaan se tulee meille Pyhältä Hengeltä. Ennen sitä meidät täytyy tyhjentää, nollata, ollaksemme valmiit hyväksymään sen totuuden. Heprealaista sanontaa käyttäen meidän ”oikean käden voiman” täytyy murtua, raueta tyhjiin. Sanonta pitää sisällään kaiken inhimillisen osaamisen, suorittamisen ja kyvykkyyden, jota me olemme esittäneet Herralle saadaksemme tuon siunauksen ja voitelun. Juuri tämän kaiken täytyy tulla tiensä päähän, jotta me olemme vain ”kuivia luita kuivassa laaksossa” (Hes 37). Joskus se kaikki vie vuosia, joskus vuosikymmeniä. Tässä valmistustyössä Herralla on omat työmenetelmänsä ja aikataulunsa. Monenkin vilpittömän uskovan on päädyttävä perusteellisesti tähän ilmestykseen: Olen yrittänyt turhaan täyttää Vanhan Liiton vaatimukset. Herra, opeta minua elämään yksin sinun Uuden Liittosi lupauksista, yksin sinusta riippuvaisena!
Ehtoollinen – jatkuva osallisuus Jeesuksen ruumiiseen ja vereen
Uuden Liiton alkusanat lausui Jeesus pääsiäisaterian yhteydessä, jossa myös Juudas oli läsnä. Ehkä on syytä nostaa esiin sanan ”pääsiäisateria” alkukielen ilmaisu, joka on kreikaksi ”paskha” ja jonka muut merkitykset ovat pääsiäinen ja pääsiäislammas. Näin pääsiäisen ja koko ateriakokonaisuuden merkittävin ja tärkein sovitukseen liittyvä elementti oli ja on uhrilammas. Vanhassa liitossa se oli eläin ja Uudessa Liitossa ihminen, Jeesus Kristus. Näin jo ylivertainen uhri, Ihmisen Poika, julistaa Uuden Liiton paremmuutta, sillä ”mahdotonta on, että härkien ja pukkien veri voi ottaa pois syntejä” (Hepr. 10:4).
Uhrin ja sijaiskärsijän sanomaa on toteutettu kautta historian eri uskonnoissa ja kulttuureissa. Sen ilmenemismuodot ovat tietenkin vaihdelleet eri kansoissa ja yhteisöissä, mutta uhrielementit ovat olleet aika lailla samat: Eläin tai ihminen on surmattu. Uhrin, eläimen tai ihmisen, veri on vuodatettu maahan tai sitä on käytetty eri tavoilla uhrimenoissa tai sitä on juotu sellaisenaan tai sekoitettuna johonkin toiseen nesteeseen. Uhrin liha on poltettu tai valmistettu osittain tai kokonaan myös syötäväksi. Olipa kyse joko eläinuhrista tai ihmisuhrista, niin molemmissa on kyse kahdesta elementistä: ruumiista ja verestä.
Niin kuin tulimme Veriliitto -tarkastelussammekin siihen johtopäätökseen, että kyse on henkivaltojen tasolla tapahtuvasta toiminnasta, niin tulemme samaan lopputulemaan nytkin. Aivan näihin päiviin asti yksittäinen ihminen, ihmisryhmät ja kansat ovat etsineet ”voimaa ja viisautta” omaan elämäänsä näiden menojen kautta. On toisaalta sanottava, että valitettavasti etsinnän päämäärä on oman menestyksen ohella monesti ollut toisten vahingoittaminen eri tavoin ja jopa kuoleman tuottaminen toisille. Tällaisesta toiminnasta veriuhreineen kertoo mm. kirja ”Voittava rukous – käytännön kokemuksia esirukoustyöstä”. Kuvaus liittyy siihen taisteluun, minkä esirukoilijat kävivät voitokkaasti Pyhän Hengen ohjaamana mm. Uudessa Zimbabwessa. Seuraavaa tekstiä ei ole tässä lainattu vain erikoisuuden tavoittelemiseksi:
Mutta oli hyvin merkittävää, että viidakkosodan terroristit olivat tehneet veriliittoja paholaisen kanssa noitatohtoriensa avulla. Noitatohtorit kohotettiin yhtäkkiä yhtäläiseen asemaan lääkärien kanssa, ja he saivat toimia heidän rinnallaan kaikissa sairaaloissa. Mbuya -kuume (demonihenki) valtasi kansan ja paholainen vietti juhlaa. Maassa oli lukemattomia riivattuja entisiä terroristeja, jotka olivat tehneet veriliittoja. He olivat tappaneet ja syöneet kaikenlaisia villieläimiä, juoneet niiden veren ja syöneet niiden sukuelimet, jotta voisivat saada sen nimenomaisen eläimen hengen ja tulla aggressiivisiksi ja pelottomiksi taistelussa. Suurin voitto oli valkoisen sotilaan tappaminen ja jos mahdollista, hänen verensä juominen ja hänen sydämensä tai sukuelintensä syöminen. Mbuyan henki kertoi, että tämä antaisi heille kaiken voiman valkoisen miehen ja hänen aseittensa voittamiseen… He (siis noitatohtorit) kertoivat kaikkialla, että olivat mahdollistaneet terroristien voiton voimansa ja henkiensä avulla. Paholainen kerskasi ylpeästi lihan käsivarren kautta. Luonnollisin silmin katseltuna oli nöyryyttävää nähdä, miten pimeys tuntui voittavan valkeuden, paholainen Jumalan, pahuus hyvyyden. ”Hän (noitatohtori) varastaa sitä kunniaa, joka oikeutetusti kuuluu Herralle”, sanoi Pyhä Henki, ”ja sen on loputtava.” Vastassamme oli vuosisatojen perinne, paholainen, joka oli juurtunut niin syvälle maahan, että hän ja hänen kätyrinsä olivat kiinteä osa alkuasukaskulttuuria. Tämän vaikutusvallan täydellinen murskaaminen ei tulisi olemaan helppoa. ”Minulla on aikaa”, sanoi Pyhä Henki painokkaasti. ”Olen odottanut pitkään. Haluatko sinä ?”, Hän kysyi… Lopuksi Henki johdatti meidät psalmin 149 läpi ja opetti meille ylistyksen, palvonnan ja uuden virren todellisen merkityksen. Hän sanoi: Kun Jumalan ylistys on sinun suussasi, kaksiteräinen miekka tulee olemaan sinun kädessäsi. Jumalan ylistys on uusi virsi. Uusi virsi on jo Isän sydämessään suunnittelema voitto laulun sanoin ilmaistuna. Ihmiset laulavat uutta virttä niin harvoin siksi, että heidän ymmärryksensä on rajallinen ja siksi, että heillä ei ole tarvittavaa rohkeutta siihen. Ennen kuin voit edes aloittaa, sinun täytyy tietenkin olla yhtä Isän tahdon kanssa. Tämä on useimpien ongelma.
Uskon, että monet meistä tiedostavat välittömästi, että tämänkaltaista ei tapahdu vain Afrikan maissa, vaan tilanne on sama kautta maailman, myös edistyneissä ja sivistyneissä maissa kuten Suomessakin. Vihollinen on rakentanut verkostonsa, jonka vain Hengellä täyttyneet, kuuliaiset, alttiit uskovat voivat tuhota tarkan Herralta saadun toimenkuvan perusteella. Kuuntele, mitä Psalmi 68 sanoo niistä, jotka kykenevät tähän suureen ja jaloon tehtävään. Toisin sanoen, keitä he ovat ja kuinka nimekkäitä he ovat? Ps 68:12-13 Herra antaa sanoman, suuri on ilosanoman saattajatarten joukko. Sotajoukkojen kuninkaat pakenevat, he pakenevat, ja perheenemäntä jakaa saaliin.
Uuden liiton sankarit ja sankarittaret ovat vaatimattomia perheenäitejä ja monesti yleensäkin heikkoja naisia, sillä usko ei edelleenkään näytä olevan joka miehen. Nämä sankarittaret ovat pyytäneet ja saaneet ilmestyksen Jeesuksen nimen ja veren voimasta. Siis Uudesta veriliitosta ja Jeesuksessa ja hänen ruumiissaan ja veressään (leivän murtamisessa eli ehtoollisessa) pysymisestä.
Leipä, joka on tullut alas taivaasta
Johanneksen evankeliumin kertoman ruokkimisihmeen jälkeen kuvataan keskustelua Jeesuksen ja juutalaisten kanssa Kapernaumissa. Nämä juutalaiset olivat olleet paikalla Galileanjärven toisella puolella ja saaneet syödä tuhansien muiden kanssa (5000 miestä) pienen pojan ohraleipiä ja kaloja. Jeesus oli siunannut tämän pojan 5 ohraleipää ja 2 kalaa, minkä jälkeen ihme oli tapahtunut.
Sitä yllättävämpi oli näiden ihmeessä mukana olleiden kysymys sitten myöhemmin: ”Minkä tunnusteon sinä teet, että me sen nähtyämme uskoisimme sinuun? Mitä sinä teet?”
Voi pimeyttä! Voi epäuskoa, joka ei salli uskoa! Voi sydänten paatumusta, joka ei salli nähdä eikä kuulla eikä käsittää! Ihmeen kokemisen jälkeenkin he etsivät ainoastaan näkyvää leipää ja näkyvää Israelin kuningasta.
Lue rukoillen seuraavat kaksi pitkähköä tekstijaksoa, joista toinen on otettu Johanneksen evankeliumista ja toinen Apostolien teoista. Tutki mielessäsi, miten ne liittyvät Uuden liiton leivän murtamiseen ja ennen kaikkea Jeesuksessa pysymiseen. Ja vielä – mikä on niiden sanoma sinulle ja omaisillesi tänään.
Joh 6:25-71 Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: ”Rabbi, milloin tulit tänne?” Jeesus vastasi heille ja sanoi: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi. Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut.” Niin he sanoivat hänelle: ”Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?” Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.” He sanoivat hänelle: ”Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet? Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: ’Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi.'” Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.” Niin he sanoivat hänelle: ”Herra, anna meille aina sitä leipää.” Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko. Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä. Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: ”Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta”; ja he sanoivat: ”Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: ’Minä olen tullut alas taivaasta’?” Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Älkää nurisko keskenänne. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.’ Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni. Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat. Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi. Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta.” Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: ”Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?” Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti.” Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa. Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: ”Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?” Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: ”Loukkaako tämä teitä? Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen! Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä. Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko.” Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet. Ja hän sanoi: ”Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna.” Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa. Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: ”Tahdotteko tekin mennä pois?” Simon Pietari vastasi hänelle: ”Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.” Jeesus vastasi heille: ”Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele.” Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.
Apt 2:1-21, 38-47 Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi. Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on. Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä. Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: ”Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet? Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa, Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset, kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: ”Mitä tämä mahtaakaan olla?” Mutta toiset pilkkasivat heitä ja sanoivat: ”He ovat täynnä makeata viiniä.” Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: ”Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne. Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä. Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta: ’Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat. Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat. Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita. Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.’ . . . Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.” Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta.” Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta. Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä, ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi. Ja he olivat alati, joka päivä, yksimielisesti pyhäkössä ja mursivat kodeissa leipää ja nauttivat ruokansa riemulla ja sydämen yksinkertaisuudella, kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka pelastuivat.
Luvun loppujakeissa toistuu kaksi kertaa sanat leivän murtamisesta. Samoin on laita aikamääreellä joka päivä, joka toistuu samoin kahdesti. Leivän murtamisella tarkoitetaan yksinkertaisesti ehtoollisen viettoa. Ne kaksi elementtiä, jotka kuuluivat siihen tuolloin alussa kuten tänäänkin, ovat leipä ja viini. Painopiste jakeissa on selkeä: apostolinen perustus ja sen toteuttaminen omassa uskonelämässä pysyy muuttumattomana joka päivä, päivästä toiseen, aamusta iltaan. Leivän murtamisen toistuminen päivästä toiseen armon päivään todistaa: Minä olen itsessäni avuton ja jatkuvasti riippuvainen Jeesuksen ruumiin ja veren katkeamattomasta yhteydestä. Samalla minä ymmärrän, että minun, juuri minun, tulee aloittaa uudella tavalla tuo anteeksi pyytämisen ja anteeksi saamisen yhteys kotipiiristäni ja perheestäni. Tahdon raivata kaikki esteet tämän toteutumisen tieltä, jotta Jeesus itse voisi siunata, pelastaa ja parantaa sekä täyttää Pyhällä Hengellä oman perheen ja suvun keskuudessa alkaen minusta itsestäni.
Kun Jeesus edellä puhui lihansa syömisestä ja verensä juomisesta, luopuivat monet opetuslapsista seuraamasta häntä. Se oli heille liian sopimatonta, liian kovaa opetusta. He tahtoivat seurata sellaista ”messiasta”, joka sopi heidän lihalliseen ajatusmaailmaansa ja joka täytti heidän odotuksensa ja toiveensa. Järkyttävin seuraus oli kuitenkin siinä, että ilman Jeesusta heillä ei tulisi olemaan mitään, todellista Hengen elämää. Olemme tänäänkin nähneet saman useasti tapahtuvan. Sanat ”eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssaan” johtavat vääjäämättä toiseen valintaan: Minä valitsenkin nyt tämän hyvältä näyttävän ja hyvältä tuntuvan tien, jota niin monet vaeltavat. Onhan tämän valinnan jo tehnyt niin moni muukin, joten tämän ”täytyy olla se oikea tie”. Näin ihminen antaa valheelle ja petokselle sijaa sydämessään…
Valinta on sinun ja minun. Tahdotko pysyä tällä apostolisella perustuksella? Tai tahdotko ensimmäistä kertaa tulla ja rakentaa tälle ainoalle hyvälle perustukselle? Saako Jeesus iloita sinusta, kun alat vaalia ja hoitaa yhteyttä Jeesuksen ruumiiseen ja vereen? Tahdotko julistaa jatkuvan leivän murtamisen kautta kotona: Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa.
Reijo Kujansuu