Kun Jeesus toi sovituksen ja sen myötä pääsyn iankaikkiseen elämään, hän osoitti että tunnustavan kristityn elämään maan päällä kuuluvat ilon ja rauhan lisäksi monet taistelut ja vainot.
Kristittyjen vainoja on ollut niin historiassa kuin nykyäänkin. Italialaisen tutkimuksen mukaan kristinuskon kaksituhatvuotisen historian aikana arviolta 70 miljoonaa kristittyä on menettänyt henkensä uskonsa takia, joista 45,5 miljoonaa 1900-luvun aikana. Nykyään kristittyjä vainotaan pahimmin luultavasti Sudanissa, jossa kristityt ovat joutuneet teloitetuiksi ja Pohjois-Koreassa, jossa kristittyjä on joutunut vankileireille. WEA:n YK:lle tekemän raportin mukaan, nykyään arviolta 200 miljoonaa kristittyä kärsii jonkinasteisesta vainosta. Tarkkoja arvioita kristittyjen marttyyrikuolemien määrästä nykyään ei ole mutta sen arvioidaan olevan 100.000 – 250.000 vuodessa.
Kristityn elämässä kärsimys tapahtuu pääasiallisesti evankeliumin tähden tulevina vainoina, mutta ikääntymisen myötä myös sairaudet alkavat piirittää. Tämä kannattaa myöntää, sillä todellisuudessa myös me kristityt sairastamme. Lääketieteen avulla elinikäämme pidennetään niin, että iäkkäämpinä vanhuuteen liittyviä sairauksia on jo paljon. Ne ikään kuin siirtyvät tuonnemmaksi kunnes niitä ei voi enää estää. Voimme saada Jumalalta uskon kautta parantumisihmeitä, mutta kuitenkaan emme muutu kuolemattomiksi. Johonkin ruumiin komplikaatioon elämä lopulta päättyy, vaikka kuinka julistamme, että meille kristityille sairaudet eivät kuulu. Tähän liittyy paljon epätietoisuutta kristittyjen kesken. Toinen kristitty paranee ja toinen ei, miten se voi olla mahdollista?
Edes kaikki apostolit eivät aina parantuneet. Aikaisemmin mainittu Paavali rukoili kolme kertaa päästäkseen vapaaksi häntä vaivanneesta pistimestä lihassa (saatanan enkeli), mutta Jeesus vain lupasi, että ”minun armossani on sinulle kyllin”. Trofimuksen Paavali jätti sairastamaan Miletoon ja Timoteus sai kehoituksen käyttää viiniä usein toistuvien vatsavaivojensa vuoksi. Paavalilla ei ollut vaikeuksia ymmärtää, että joskus vain parantumista ei tapahdu. Hän tiesi, että Jumala parantaa tahtonsa mukaisesti, mutta että Hän käyttää myös sairauksia omiin tarkoituksiinsa. Meillä on nykyään paljon kristittyjä, joiden mielestä tämä on väärää opetusta eikä Jumalalta voi tulla mitään pahaa. He myös selittävät, ettei sairaus voi vaikuttaa jalostavalla tavalla. Silti me luemme Raamatusta miten Jeesus uhkasi syöstä Iisebelin tautivuoteeseen, jos hän ei tee parannusta ja miten Jumalan lähettämä paha henki vaivasi Saulia. Jumala sanoo tehneensä silmän ja korvan, näkevän ja sokean. Vieläpä Jumalalta tulee hyvä ja paha elämässämme. Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat. Sairaus ei tarkoita sitä, ettei Jumala meitä rakastaisi tai ettei Hän meitä siunaisi. Hän kiinnittää meitä itseensä ja panee luottamaan Hänen apuunsa kun ihmiset eivät voi auttaa.
Yliluonnollinen parantuminen on asia, jota kannattaa pyytää, eikä se ole ristiriidassa kaiken sen muun kanssa, mitä äsken katselimme. ”Usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on antanut hänelle hänen jäsentensä terveyden.” Tässä tulee esille salaisuus, Jeesuksen vaikuttama usko. Me helposti syytämme pastoreita tai muita uskonsankareita, jos emme parane. Sairastamista on pakko käsitellä vaikka saarnan otsikko on ”Risti ja vainot”, koska sairastaminen on moniuloitteinen asia. Mitä Raamattu sitten kertoo meille vainoista ?
Ristin kantaminen
Jeesuksen seuraajat joutuvat kantamaan ristiä tavalla tai toisella. Kun tunnustat Jeesuksen Herraksi, kohtaat vainoa. Tämä tulisi hyväksyä, koska itse Jeesus myös joutui kirjaimellisesti kantamaan omaa ristiään.
Matt.10:16-22: Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset. Kavahtakaa ihmisiä, sillä he vetävät teidät oikeuksiin, ja synagoogissaan he teitä ruoskivat; ja teidät viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja pakanoille. Mutta kun he vetävät teitä oikeuteen, älkää huolehtiko siitä, miten tahi mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän on puhuminen. Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä. Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät. Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
Muistuu tässä mieleen Intian itäosissa oleva osavaltio nimeltään Orissa. Se on tullut ”kuuluisaksi” siitä, että kristityiksi kääntyneet ajettin pois kodeistaan. Yöllä hyökättiin kyliin ja perheitä poltettiin koteihinsa, koska heistä oli tullut kristittyjä.
Uskonnollisuus ja väärä uskonto elävää uskoa vastaan
Tästä vastakkainasettelusta on Raamatussa useita esimerkkejä:
Kainin muotomeno elävää Aabelin uskoa vastaan.
Baalin-uskoinen Iisebel vastaan Jumalan profeetta Elia.
Jumalaton Baabel vastaan Jerusalemin pyhä kaupunki.
Uskonnollinen Juuda vastusti Jumalan profeettoja.
Uskonnolliset fariseukset vastustivat Jeesusta.
Uskonnolliset kirjanoppineet vastustivat opetuslapsia.
Stefanuksesta tuli ensimmäinen kristitty marttyyri.
Viimeisten aikojen kristittyjen vainot:
Matt.24:9-12 Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
Marttyyrit taivaassa
Vainot johtavat väistämättä siihen, että osa kristityistä kuolee uskonsa tähden. Marttyyreiden luku on tuleva täyteen. Ilmestyskirjassa luvussa 6 puhutaan heistä seuraavasti: Ilm. 6:9-11 Ja kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin minä alttarin alla niiden sielut, jotka olivat surmatut Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: ”Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat” Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin.
Marttyyrit tulevat hallitsemaan tuhatvuotisessa valtakunnassa.
Vainot kuuluvat kristillisyyteen
Raamatussa meitä kristittyjä kehoitetaan olemaan kärsivällisiä vainoissa, palkkana on oleva lepo. Helpompi ehkä sanottu kuin tehty. Kuka kestää? Suomessa vielä vainot eivät ole kovia, mutta ajat tulevat muuttumaan. Meitä kehoitetaan I Piet. 4 luvussa jopa iloitsemaan vainojen keskellä.
Lohdutuksen sanoja vainotuille
Maailmassa on ahdistus, mutta Jeesus on voittanut maailman.
Jumala täyttää vainottunsa Pyhällä Hengellä ja rohkeudella.
Vainot eivät voi erottaa Jumalan rakkaudesta: Room.8:34-39: Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka? Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina.” Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Miksi näin vaikea koulu? Mikä on elämän tarkoitus? Meidän tulisi aina pitää mielessä, että me olemme vain läpikulkumatkalla ja elämän tarkoitus on löytää Jeesus. Silloin kun suljemme silmämme tässä ajassa meille kaikuu II Tim. 4:5-8 sanat: Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti. Sillä minut jo uhrataan, ja minun lähtöni aika on jo tullut. Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat.
Amen
Timo Meilahti